Pyhän Mikaelin kirkko

Laitilan Pyhälle Mikaelille omistettu kirkko on rakennettu 1460-luvulla. Perustamisaikana pidetään vuotta 1468. Nykyisen harmaakivikirkon paikalla on ollut puukirkko, johon mahdollisesti jo 1300-luvun alkupuolelta peräisin oleva sakaristo on kuulunut. Laitilan kirkon rakentamisessa oli suuri ansio Laitilan Isonkartanon eli Hartikkalan keskiaikaisella omistajalla, Vehmaan kihlakunnan tuomari ja myöhemmin Pohjois-Suomen laamanni Hartikka Jaakonpoika Garpilla.

Kirkkorakennus edustaa suomalaista myöhäisgotiikkaa. Kirkko on kolmilaivainen. Kummassakin pilaririvissä on neljä läpileikkaukseltaan ristin muotoista pilaria. Rakentamisen päätteeksi kirkon holvit ja seinät koristeltiin maalauksilla, jotka valmistuivat vuonna 1483. Maalaukset kuuluvat ns. Pietari Henrikinpojan eli Kalannin koulukunnan piiriin. Viidennessä eli urkuparven holvivälissä on keskiholvin eteläisen holvivaipan alakulmassa mahdollisesti kirkon maalarin puumerkki. Kattomaalaukset olivat peitettyinä 1860-luvulta 1920-luvulle.

Kirkko palautettiin keskiaikaiseen asuunsa vuosina 1967 - 68 suoritetussa perusteellisessa restauroinnissa. Kolmannen holvivälin pohjoispilarin juurella on siinä ennen sijainneen saarnatuolin alta löytynyt ja täysin rekonstruoitu keskiaikainen sivualttari. Kirkon ulkopuolella, molemmin puolin pääovea, on kaksi seinäkomeroa. Luultavasti toisessa on ollut maalattuna Pyhän Mikaelin kuva ja toisessa Pyhän Pietarin kuva.

Arkkienkeli Mikael on kuvattuna myös alttarin yläpuolella olevassa lasimaalauksessa. Kuorin rikkaassa kuvituksessa on ruoteiden välissä enkeleitä. Kuorissa on ollut holvihautoja, mm. Palttilan kartanon hauta. Neljännen holvivälin pohjoisseinällä on aikanaan kartanon omistaneen Falckenberg-suvun hautavaakunoita.

Kuoripalkin triumfikrusifiksi on tehty noin 1400-1430. Asehuoneessa oleva madonna on noin vuoden 1400 vaiheilta. Saarnatuoli on peräisin 1600-luvun puolivälistä. Sakariston oven pielessä on seurakunnan entisen kirkkoherran Johannes Montinin muotokuva, joka on maalattu vuonna 1733.

Asehuoneen ovenpielessä on alttaritaulu vuodelta 1758. Sen on maalannut saksalaissyntyinen turkulainen J. Geitel. Urkuparven maalaukset ovat osa kirkon luoteiskulmassa olleen lehterin maalauksia, jotka uusikaupunkilainen mestari G. Prychten teki vuonna 1774. Kolmannen holvivälin kattokruunu on kirkon vanhin. Se on ostettu Tukholmasta vuonna 1748. Nykyiset 19-äänikertaiset urut on Kangasalan Urkutehdas Oy rakentanut vuonna 1975. Kellotapuli saatettiin nykyiseen muotoonsa ja uudistettiin yläosaltaan vuonna 1883.

Laitilassa syntyneen piispa Eerik Eerikinpoika Sorolaisen (1545-1625) patsas paljastettiin kirkkopuistossa kirkon 500-vuotisjuhlien yhteydessä vuonna 1968.